Tutkimus
Työinformatiikan tutkimusseminaari ja tietojärjestelmätieteen toisiinsa liittyvät tutkimusalueet:
Työinformatiikan tutkimusseminaari 2023-2024
Kenen työtä tietokone tekee? Avoin tutkimusseminaari
Turun yliopiston tietojärjestelmätieteessä toimii tutkijoita ja opiskelijoita, joiden odotetaan suuntautuvan työinformatiikan suuntaan. Kaikilla tahoilla ei ole kuitenkaan ollut itsestään selvää, mitä työinformatiikka oikein pitää sisällään. Vaikkakin samaan aikaan yhteiskunta on 1990-luvulta lähtien etsinyt ja toteuttanut erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja ihmisten arkea helpottamaan ja parantamaan sekä luomaan uusia tekemisen ja olemisen sisältöjä. Nyt työinformatiikan perusteista päästään keskustelemaan professori emeritus Markku Nurmisen kesäkuussa ilmestyneen kirjan kannustamana.
Seminaari on avoin kaikille tietoyhteiskuntamme jäsenille. Yksi kysymys, johon vastausta haetaan on ”Mistä tietää että jokin järjestelmä on työinformatiikan mukainen?” Ilmoittaudu ja tule mukaan: seminaari alkaa 16.11. klo 14 Turun kauppakorkeakoululla.
Tieto- ja työjärjestelmien kestävä kehittäminen
Työjärjestelmät kaiken perusta
Tietojärjestelmien ja tietotekniikan onnistunut hyötykäyttöönotto on yhtä ajankohtainen asia, ellei jopa tärkeämpi, kuin työinformatiikan alkuaikoina 1990-luvulla. Tietotyön ja tietotyöläisen rooli on kasvanut ja vahvistunut, samalla kun uusin tietotekniikka tarjoaa yhä uudenlaisia palveluja, välineitä ja toimintatapoja.
Tietojärjestelmän ydin on työ: oma työ, yhteistyö, palvelut, osaaminen, muutos sekä tietotekniikka itsenäisenä että osana kaikkia viittä edellistä komponenttia. Hankkeissa on kehitetty erityisesti mikro- ja pk-yritysten digitalisaatiota: ICT-portti, Inside-the-Box, Näyttämöt & Kasvunpajat, HotPotato, Digikyvykkyys. Tulokset ovat parantaneet lähes 200 mikro- ja pk-yrityksen tietotekniikan hyötykäyttöönottoa, tietotyöosaamista ja tietotekniikkahankintojen laatua. Kaikki oppivat, kaikki hyötyvät.
Digikyvykkyys-hankkeen loppuvideomme on hyvä esimerkki tietotyön kehittämisen tarpeiden tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta.
Tieto- ja työjärjestelmien tutkimusta ja kehitystä on rahoitettu vuodesta 2008 lähtien 9 hankkeessa, joiden kokonaisbudjetit ovat 1,7M.
Lisätietoja: lehtori Antti Tuomisto (antti.tuomisto@utu.fi), 040-737 1533.
Terveys- ja hyvinvointiteknologia
Kansalainen terveysteknologian keskiössä
Terveyden, hyvinvoinnin ja teknologian yhdistäminen on yksi painopistealueista Turun yliopistossa. Näiden osa-alueiden yhtymäkohdassa on terveysteknologia, jonka tutkimus aloitettiin 1990-luvulla professori Markku I. Nurmisen johdolla. Vuosituhannen vaihteessa tutkimus nosti käsittelyn keskiöön kansalaisen, jonka käyttämää tietoa ja siihen perustuvaa päätöksentekoa on tutkittu aktiivisesti siitä alkaen.
Kansalaislähtöisten terveyspalvelujen tutkimuksen käännekohtia ovat olleet vuonna 2010 päättynyt OmaHyvinvointi-hanke, jonka tärkeimpiä ansioita oli kansalaislähtöisen terveystaltion (Pärjäin) tekninen konsepti (PHR). Hanke toimi VTT:n koordinoiman Feelgood-hankkeen virallisena sisarhankkeena ja ne vaikuttuvat merkittävällä tavalla kansalliseen keskusteluun henkilökohtaisen terveysasioinnin merkityksestä. Vuoden 2013 alussa hankkeet johtivat kansalaiskeskeisen terveystaltion toteuttamiseen (Taltioni) ja antoivat suuntaa myöhemmin toteutettuihin Kansallisen Terveysarkiston (Kanta) sähköisiin palveluihin.
OmaHyvinvointi-hankkeessa aloitettua kansalaislähtöisten terveyspalvelujen kehitystyötä jatkettiin vuonna 2011 alkaneessa Pumppu-hankkeessa, jonka Turun yliopiston toteuttamassa osahankkeessa kehitettiin Turun kaupungin sähköisiä terveyspalveluja sydänpotilaille. Vuonna 2013 päättynyt hanke toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin ja potilasjärjestöjen kanssa. Osahanke oli osa Osaamiskeskusohjelman (OsKe) viimeistä ohjelmakautta (2007-2013, Jokapaikan tietotekniikka -osaamisklusteri), jossa Varsinais-Suomen alueella (Turku ja Salo) keskityttiin terveysteknologiaan.
Vuonna 2016 tutkimus laajeni terveyspalvelujen toimitusketjujen innovaatioekosysteemeihin. Uusi hanke perustuu osaltamme työinformatiikan perusperiaatteisiin, kun selvitämme työn ja teknologian muutoksia. Vuoden 2017 loppuun mennessä olemme tehneet tutkimusta yliopistollisissa keskussairaaloissa Oulussa ja Turussa YSI-hankkeessa.
HealthCampus 2.0 -hanke (2020-2022) on Suomen Akatemian rahoittama hanke, jossa Turun seudun Health Campus -toimintoja kehitetään yhteistoiminnallisemmaksi. Hankkeessa mukana Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja osatoteuttajina Åbo Akademi, Turun AMK ja Novia.
Lisäksi toteutimme TehyTekno -täydennyskoulutusta kaksi kertaa (OKM, 2017-2018 ja 2019-2021). Terveys- ja hyvinvointiteknologioiden täydennyskoulutusta tarjottiin yhdessä Tietotekniikan laitoksen ja Brahean kanssa.
Yhteensä on toteutettu kymmenkunta hanketta, joiden yhteenlasketut kokonaisbudjetit ovat lähes 1M€.
Lisätietoja: Professor-of-Practice Janne Lahtiranta (janne.lahtiranta@utu.fi)
Tietotekniikan hyötykäyttöönotto
IT ja käytettävyys: tietotyön konteksti mukaan tuotekehitykseen
Disruptiot, resilienssit, X.0:t ja digitaaliset transformaatiot: uusia tietoteknisiä ratkaisuja tulee ja arkipäiväistyy. Olemme osallistuneet mm. IoT:n, tekoälyn, kyberturvallisuuden, julkishallinnon tietojohtamisen, osaamiskeskusten, työvoiman kohtaannon, avoimen datan sekä hyvän elämän ja asumisen alustan tutkimushankkeisiin kumppaniemme kanssa.
Tutkimuksemme sisälsi aiemmin erityisen käytettävyyslaboratorion palveluja, mutta nykyisin samassa käytettävyyden hengessä tutkimme ja kehitämme eri teknologioiden hyötykäyttönottoa. Näitä hankkeita noin tehty noin 13 yhteisarvoltaan lähes 1M€.
Nykyisin osaamistamme ja palvelujamme löytyy myös Korkeakoulukumppani.fi -palvelusta eli Turun 6 korkeakoulun yhteiset yritysyhteistyöpalvelut.
Lisätietoja: lehtori Antti Tuomisto (antti.tuomisto@utu.fi).
Etiikka ja vastuullisuus
Ihminen tietoyhteiskunnssa: tee hyvää
Terveyden-ja hyvinvoinnin järjestelmien tutkimus vahvisti työinformatiikan etiikan tutkimusta. Kansalaisen ”kotoisaa oloa” (Svenaeus) tietoyhteiskunnssa on tutkittu useissa hankkeissa ja siitä on tehty kymmeniä julkaisuja ja useita väitöskirjoja ja pro gradu -tutkielmia.
Tietotekniikan ja etiikan ajankohtaisia aiheita tekoälyn, tietosuojan, kyberturvallisuuden parissa ja kestoaiheita kansalaisten, kuluttajien, julkishallinnon ja yritysten tietohallinnon parissa tutkii nykyisin Future Ethics -ryhmä Turun yliopistossa.
Työinformatiikan rinnalla toimiva Future Ethics -ryhmä pyrkii auttamaan vastuullisten ja eettisesti toimivien tietojärjestelmien kehittämisessä. Kaikki ryhmän jäsenet ovat tehneet tutkimusta aiheesta vuosia, jotkut jo 2000-luvun alusta. Soveltavan otteen lisäksi ryhmän jäsenillä on vahva teoreettinen pohja josta ponnistaa, mutta jota myös osataan soveltaa tapauskohtaisesti.
Future Ethics -ryhmä on Suomen suurin vastuullista ja eettistä tietojärjestelmäkehitystä tutkiva ryhmä. Julkaisuja ryhmällä on toista sataa, joista valtaosa on suoraan aiheesta, mutta loputkin liittyvät tietojärjestelmiin ja niiden kehittämiseen tavalla tai toisella.
Olemme toimineet aktiivisesti useissa EU FP6 ja FP7 projekteissa. Mm. MINAmI ja VALCRI –projekteissa eettisen neuvottelukunnan jäsenenä, ETICA ja Responsible-Industry –projekteissa kutsuttuna asiantuntijana. Digiwars –projektissa toiminta oli perinteisempänä tutkijana toimimista. Myös terveyspuolella mainitussa Pärjäin-hankkeessa filosofinen perusta terveydenhuollon kansalaislähtöisyydelle rakennettiin vastuulliselle pohjalle.
Lisää informaatiota ryhmästä ja sen toiminnasta: future-ethics.utu.fi
Tutkimushankkeet
Taustaa
Work Informaticsin perusteet ovat syntyneet 1993 perustetun LaborIS-tutkimusyksikön tutkimuksista. Niissä on hyödynnetty teoreettisia lähtökohtia, jotka ovat kehittyneet ja jalostuneet ryhmämme monikymmenvuotisen harrastuksen tuloksina. Tutkimus pyrkii parantamaan tietojärjestelmien hyötykäyttöä tekemällä ongelmaan liittyvää perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta sekä tuotekehittelyä. Toiminta-ajatuksessa korostuu voimakkaasti työn ja tietojärjestelmien erottamattomuus: tietojenkäsittelytoimintoja ei voida irrottaa muusta toiminnasta, ei edes tietojärjestelmän suunnittelun ajaksi.
Teoreettinen lähtökohta on siinä, että tietojärjestelmät ja niiden toiminnot mielletään tinkimättömästi ihmisten teoiksi. Tietokone ei sen mukaan voi tehdä mitään, se on siis vain ihmisen toiminnan väline. Kun tämä periaate viedään loppuun asti, antaa se erinomaisen ohjenuoran myös havaittujen ongelmien korjaamiseen käytännössä. Tämä on voitu kokea myös empiirisesti useissa asiakastoimeksiannoissa.
Kriittinen perustutkimus tukee tekemäämme tutkimusta kautta linjan. Perustutkimuksen tuloksena syntyneitä käsitteitä ja käsitystapoja testataan soveltavassa tutkimuksessa, joka puolestaan edesauttaa käsitteiden entistä tarkemmassa määrittelyssä ja selkeämmän käsityksen muodostamisessa. Perus- ja soveltavan tutkimuksen relevanssi tulee todennettua tilaustutkimuksissa, joiden lähtökohtana ei ole mikään ennalta määrätty tutkimusintressi tai muodostettujen teoreettisten viitekehysten arviointi, vaan käytännön ongelmat. Käytännön ongelmien tutkimisen kautta pystytään tuottamaan tarkoituksenmukaista perustutkimusta ja todellisten ilmiöiden analyyttistä tarkastelua ja teoretisointia. Tämä kokonaisvaltainen tutkimusote saa aikaan myös tuotekehitysinnovaatioita, jotka lisäävät tekniikan hyötykäyttöä.