Yhteiskehittäminen murroksessa vai yhteiskehittämistä murroksessa?

Yhteiskehittämällä resurssiviisaita digitaalisia sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja (2023) -julkaisu

Yhteiskehittäminen on lisääntynyt ja levinnyt lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille, myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Samalla kun yhteiskehittämisen menetelmät ovat kehittyneet ja niitä on otettu käyttöön, kehityskohteet yhteiskunnassa ja julkisella sektorilla ovat monimutkaistuneet mm. hallinnollisten uudistusten, etätyön, osaajapulan ja ikääntymisen myötä. Yhteiskehittämällä saadaan muutostilanteissa luotua yhteistä ymmärrystä, yhteisöllisyyttä ja edistettyä avoimuutta . Mutta olemmeko jo valmiita uuteen tasa-arvoiseen keskusteluun, joka auttaisi jokaista yksilöä ja kaikkia yhdessä eteenpäin?

Epävarmuus – uusi normaali

“Toisaalta aikaamme, yhteiskuntaamme ja erityisesti sosiaali- ja hyvinvointialaa leimaa epävarmuus monesta näkökulmasta, joten varhainen vaihe on siten linjassa yleisen tunnelman kanssa.” (Vähämäki & Aaltonen, s. 52, emt.)

Vanhoista kehittämistavoista poisoppiminen ja uusien tapojen sisäistäminen vaatii aikaa. Onko sitä? On. Se on meidän kokemuksemme ikääntyneiden kotihoidon ja lastensuojelun palvelukokonaisuuksissa toteutettujen viiden pilotin perusteella. Aikaa on siihen, mikä koetaan tärkeäksi. Työhön, yhteistyöhön ja palveluihin liittyvistä asioista keskustelu on tärkeää, jotta jaetun ymmärryksen kautta löydettäisiin keinoja tilanteen parantamiseksi.

Etsikkoaika. Nyt.

Osin aikakin on hoitanut tehtävän ja pakottanut avaamaan silmät uusille tuulille ja toimintakulttuureille: varhaisen vaiheen yhteiskehittämiselle on tilausta. Piloteistamme luotiin 10-13 ratkaisuaihiota jatkokehitykseen, joista osa on jo edennyt. Joukossa on uusia isoja hankeavauksia kuin opinnäyteprojekteja ja tuotekehitystä start-up -hengessä. Kaikkia tätä resurssiviisaasti ja IT-osaajiakin osallistamalla.

Ehkä tästä ”ensitreffit alttarilla” -ideasta on sittenkin johonkin, vielä jopa suurempaan ja isompaan. Selvää on, että olemme kaikki yhdessä tätä muutosta ja murrosta tekemässä. Tältä osin osallistujien ja meidän tutkijoiden tunnelma on hyvä! Vanhoja ajatuksia ja toimintakulttuureja ollaan murtamassa ja kaikkien ääni saadaan paremmin kuuluviin. Resurssiviisaastikin, mutta ennen kaikkea laadukkaasti.

“Väittäisin kuitenkin, että nyt on etsikkoaika juurruttaa yhteiskehittämiseen perustuvat toimintatavat suomalaiselle sosiaali- ja hyvinvointisektorille.” (Satu Aaltonen, emt., s. 50)

Tässä uutisessa käsiteltiin julkaisun lukuja 3.1 Yhteiskehittäminen murroksessa ja 3.2 Yhteiskehittämisen varhainen vaihe. Luvut 4.2, 5.7 ja 5.8 sekä 2.4 uutisoidaan noin viikon välein.

Lue lisää loppujulkaisusta: ”Yhteiskehittämällä resurssiviisaita digitaalisia sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja” ja uutisia Turun yliopiston  REDI SOTE -osahankkeen sivulta.

Hanke rahoitetaan osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.